Sakkainen valkoinen tee

Kuvassa on kupillinen Tampereen Coffee Housessa nautittua valkoista vaniljateetä. Joisitko Sinä kahvisi, jos se jättäisi välittömästi kaadettuaan kupin tällaiseen kuntoon? Hyi hyi ja hyi! Sakkaa oli kuvaa huomattavasti enemmän. 

Tämän kupillisen teetovillinen osoitti eron hyvän ja "kahvilalaatuisen" teen  välillä. Yleissääntönä pannussa oleva itse kaadettava kahvi saa seistä enintään 30 minuuttia ja se tulee sen jälkeen vaihtaa. Kahvi tehdään aina pestyyn pannuun (mm. kahvirasva ja muut jäämät pilaavat tuoreen kahvin maun), eikä koskaan aikaisemman pannun pohjia kaadeta tuoreen pannullisen sekaan.

Tämä siis kahviosaamiskohteissa. Normisti taitaa edellisen sumpan pannunjämät kaatua lisäkatteeksi uuteen pannulliseen ja tyhjä pannu nauttii korkeintaan pikaisen haaleavesihuuhtelun matkalla keittimeen. Ja siinä, missä kahvi, on tee näissä samoissa kohteissa luonnollisesti vieläkin ikävämmän keittoperinteen uhri.

Teen sakka ei ole vaarallista, vaan normaali ilmiö myös joidenkin teelaatujen kohdalla. Teekupin värjäävä sakka on ryppyvoiteista ja muista rouvain kreemeistä tuttujen flavonoidien sekä vesijohtoveden kalkin saostumaa. Maaperästä veteen liukeneva kalkki tekee vedestä laadultaan kovaa. Mitä kovempi alueen vesijohtoveden laatu on, sitä enemmän sakkaa ilmenee myös liian pitkään haudutetussa teessä.

Teen sakka on kuvan tapaisesti ilmentyessään harmitonta, mutta huonosta teeasiakaskulttuurista kertova ilmiö sekä tietysti harrastelijageologin unelma. Mikäli kotopuolessasi teehen ilmestyy tällaista sakkaa, tarkasta teesi haudutusaika ja käytä tarvittaessa hyvälaatuista lähdevettä.

Tampereen vesi on mielestäni ainakin välillä aivan liian kalkkista. Se näkyy ja maistuu. Kalkki ei ole teevedessä hyvä juttu. Erityisesti mietojen teelaatujen kohdalla jo pienen teefriikkiytymisen jälkeen maistaa, onko teenkeittäjä muistanut valuttaa kraanaa ensin, ja onko alueen vesi kovaa.

Vinkki
Entäpäs se oman kodin vesi? Millaista se on? Helppo tarkastaa kotikonstein! Täytä puhdas kattila kylmällä(!) vedellä ja anna sen kiehua loppuun asti. Kattilan pohjalle jäävä valkoinen sakka on kalkkia. Sitä ei hyvässä teevedessä näy nimeksikään. Toinen helppo tapa on kurkkasta  suihkun suutinta. Onko sen rei'issä valkoista töhnää? Se on kalkkia. Kahvikin on paljon maukkaampaa vähäkalkkiseen veteen keitettynä.

Mitä sitten voi tehdä, jos kalkkia on aidosti ongelmaksi asti? 
Kahvilan pitää muistaa jokaisen haudutustee-erän välillä pestä pannu sopivan pesuaineen kanssa lämpimällä vedellä. Jämiä ei sekoitella - ei ikinä tai missään yhteydessä.

Tarvittaessa teeastiat saa helposti sakattomiksi ja värjäytymättömiksi happamilla aineilla, kuten sitruunamehulla, ruokasoodalla tai ihan suolalla. Lisäapua löytyy ihan perus-vedensuodattimista, joissa taitaa kaikissa olla kalkinpoisto vakiona.

Jos kalkki tai teesakka eivät haittaa, ei ole ongelmaa. Kahvilan, joka ei ole erikoistunut teehen, tulisi valita valmiiksi haudutettavat teet esteettisyysnäkökulma laadun ohessa huomioiden. Ominaisuutena sakkaava tee hus-pois. Mikäli sakka on teen keittäjän laiskuutta tai osaamattomuutta, on asia aivan yhtä helppo ratkaista - kysymys on arvoista ja asiantuntijuudesta.